Majakka Triathlon

Joroisten jälkeen palautuminen tapahtui nopeasti ja pääsin hyvään harjoittelu rytmiin käsiksi. Ajatus oli valmentajan kanssa lähteä parantamaan MK-aluetta kovilla hapenoton harjoituksilla, koska kaikki näytti kunnon osalta siltä, että VK-alue on kunnossa. Tarkasti mietittiin, että mitä lähdetään tekemään, jotta saataisiin käytettyä aika tehokkssati hyödyksi. On ollut aika harvinaista, että tässä vaiheessa kautta on aikaa tehdä näinkin pitkä ja tehokas treenijakso.

Nyt on hyvä puolentoista viikon mittainen harjoittelujakso takana, joka sisälsi kolme kovaa pyörä settiä. Yksi pidempi tempo ja kaksi intervalliharjoitusta. Kaikki muu harjoittelu on ollut kevyttä palauttavaa sirklailua. Toki viime viikolla sain uitua hallissa pitkästä aikaa hiukan yli 20 kilometriä. Mikä on tässä vaiheessa kautta hyvä määrä ja aivan kaikki ei ollut kevyttä. Sain tehtyä suosikki allasharjoituksen joka on 15*100m 1min30sek lähdöllä. 

Eilen kävin vielä Oulaisissa Majakka Triathlonissa. Pieni, mutta mukava tapahtuma, jossa voi tulosurheilun unohtaa kokonaan ja nauttia kesästä liikunnan merkeissä. Ei osanottoa maksuja ja palkinnot olivat ainakin riittävät. Enemmän vain toivoisi tämän tyyppisiin kisoihin ihmisiä mukaan kokeilemaan lajia. 

Itse kisa oli todella tukkoista menoa, jaloissa painoi aika kovasti mennyt kovajakso. Sykkeet eivät nousseet reilun puolentunnin kisan aikana kertaakaan yli anaerobisen kynnyksen. Tämä vahvistaa omat tuntemukset menosta ja kertoo, että nyt on aika levätä, jotta Kuopiossa kahden viikon päästä meno on herkkää ja pystyy taistelemaan täysillä. 

Ennen Kuopion sm-kilpailuja ehtii tehdä pari herkistävää tehoharjoitusta, joista toinen on seuramme sprintti mestaruuskisat ensi keskiviikkona Valkiaisjärvelä. Kaikki rohkeasti mukaan!!

Loppukauden kisat alkavat myös varmistumaan ja menevät seuraavasti. Sm-perusmatka Kuopio, Sotilas MM Sveitsi, Ironman 70.2 Ranska ja kausi päättyy Turkin etu-cupin kisaan lokakuussa. Tietysti kalenteriin mahtuu juoksukisoja mahdollisimman paljon ja uutena kokeiluna cyclocrossin sm-koitokset. 

Joroinen

Kilpailuni voisi oikeastaan lyhykäisyydessään kuvata seuraavalla tavalla. Nopea uinti, hidas pyörä ja ikuisuuden kestänyt juoksu. Lopputuloksena kokonaiskisan neljäs ja sm-kolmonen.
Ennen kisaa kaikki tuntui olevan kunnossa ja fiilis oli todella hyvä Valvatuksen rannalla. Varusteita laitellessa vielä pientä keskittymistä, että kuinka suuremmat sudenkuopat vältetään.
Uinti lähti liikkeelle odotetulla tavalla rennon letkeästi. Sain uida rauhassa ilman mitään hakkauksia ja uintilinjan hakuja. Uidessa fiilikset olivat melkein kuin olisi uinut altaassa niin tyyni oli järven pinta.
Vaihto rauhassa ilman hosumisia ja nopea tankkaus pyörän kanssa juostessa. Pyörän alussa jouduin jonkin verran löysäämään vauhtia, koska sykkeet meinasivat nousta liian korkealle. Sykkeiden tasattua aika nopeasti sain rytmin päälle ja matka taittui tyydyttävällä tavalla. Jarmo meni ohitseni jossain 15km kohdalla. Jäin taakse ja seurakseni sain peesivalvojat. Yksi huomautus tuli, muuten sääntöjen mukaan mentiin. Vajaat 70 kilometriä ja seinä!! Jaloista voimat, ehkä energiat myös loppuivat. Totaali hyytyminen tuli käsittämättömän nopeasti ja yllättäen. Lauantain päivän kaltaisella kelillä juominen on todella haasteellisista, tunne on ettei nestettä tarvi mutta kun se ei vaan ole niin. Viimeinen 30 kilometriä oli vaikeaa ja Valvatukselta vaihtoon jotain mitä ei voi sanoin kuvailla.
Juoksu vaihtoon tullessa tiesin mitä tuskaa oli tiedossa, 21 kilometriä yhtä %¤#?&¤£. Se tuska kesti ikuisuuden, 1h28min.
Loppuaika meni aikahaarukkaan jonka sanoin ennen kilpailua, tätä silmällä pitäen ei pitäisi olla pettynyt. Se ei riitä, koska itse suoritus ei ollut onnistunut millään tavalla. Sm-mitallia en väheksy millään tapaa, ei niitä ikinä liikaa ole.

Näin jälki käteen mietittynä ehkä kahden edellisen viikonlopun kilpailut matkusteluineen olisi pitänyt tehdä toisin. Kisaviikon tietyt harjoitukset jättää tekemättä. Ja ei varmaan olisi ollut haittaa, jos johonkin väliin aika-ajopyörällä oltaisiin harjoiteltu.
Iso kiitos kaikillle matkan varrella kannustaneille, teidän ansiosta uskoa riitti maaliin asti!!

Seuraava triathlon kisa on vasta Kuopion sm-perusmatka. Ensi viikonloppun Geneven etu-cupin kilpailun jätän väliin. Nyt palaudutaan ja tehdään hyvä treeni jakso, että loppukauden kilpailuihin saadaan yksi vaihde lisää.




     

Etu-cup Holten

Ei ole viikonloput veljiä keskenään, sen verran oli parempaa meno lauantaina Holtenissa. Liekkö tämä johtunut siitä, kun kisaviikon keskiviikkona tehtiin riskillä todella kova hapenottoharjoitus pyörällä. Harjoituksessa sparraajana toimi velipoika ja ohjelmassa oli 4*4min maksimia. Vuorovedoilla ajettiin neljä minuuttiset ja täytyy myöntää, että kyyti oli ainakin riittävää.
Itse kisa Holtenissa lähti käyntiin todella hyvällä uinnilla, vaihtoon kandenkympin tietämillä hyvin tuoreen oloisena. Aivan en päässyt pyörän alussa ykkösryhmään ja jouduin jonkin aikaa ajamaan yksin, kunnes takaa tullut kakkosryhmä saavutti minut. Tällä hetkellä ominaisuuteni pyörän alussa eivät riitä siihen, että pääsisin hyvän uinnin jälkeen ykkösryhmään. Tässä tulee olemaan selvästi yksi kehitettävä asia talvelle ja ensi kauteen. Ryhmämme saavutti agressiivisella ajolla onneksi ison ykkösryhmän pyörän toiseksi viimeisellä kierroksella. Tämän jälkeen vauhti lopahti ryhmässä täysin ja alettiin lepäämään juoksua varten. Oma juoksuni oli keskinkertainen, kova pyörä ja pyöräosuuden tiukka mäki, joka ajettiin viisi kertaa olivat syöneet parhaan iskun jaloista. Kympin ajaksi kellotin 36 ja risat. Juoksu aika täytyy olla 3-4 minuuttia kovempi, jos haluaa sijoittua 20 parhaan joukkoon.

Tämä viikko on palauteltu melkein täysin ja otettu taas tuntumaa aika-ajopyörään. Tehty viimeiset säädöt ja testaukset lauantain puolimatkan Sm-kisoja varten. Jos ja kun saan tehtyä yhtä ehjän suorituksen mitä italiasssa, niin uskon, että nimeni löytyy todella korkealta tulosluettelosta. Mutta paljon on matkalla sudenkuoppia, jotka tulee tiedostaa ja ottaa huomioon. Lähdetään nauttimaan hyvästä tapahtumasta ja kaikki muu mitä tulee on plussaa!!

Sm-sprintti

Kuusijärven sm-sprintistä kotiin tuomisena oli hopeinen mitalli. Viimeistely harjoituksen kisaan tein keskiviikkona, joka sujui ongelmitta. Harjoitus sisälsi reippaamman pyörän ja vauhtileikittely juoksun. Harjoitus antoi todella paljon itseluottamusta, koska treenit olivat sujuneet hiukan mollivoittoisesti edellisellä viikolla. Vantaalle saavuin lauantaina ja ohjelmassa oli lähinnä uintireitin nuotitusta ja tuttujen kanssa rupattelua. Viikolla en ollut uinut kertaakaan avovedessä märkäpuvulla, koska luonnonvedet ovat ollet todella viileät, vaan olen uinut hyviä treenejä hallissa. Vähäinen uinti avovedessä hiukan arvellutti mutta lauantain nuotitus Kuusijärvessä antoi viimeisen viestin siitä, että kaikki on kunnossa ja voittosta lähdetään kisaamaan.

Kisapaikalle saavuin hyvissä ajoin, infossakin kävin kaksi kertaa ettei varmasti mikään asia jää epäselväksi. Muuten aika kului nopeasti, varusteita säätäessä ja tutta morjestaessa.
Lähtöasetelmat kisaan olivat selvät, uinnissa täytyy tulla eroa ja pyörällä täytyy pystyä saavutettu ero pitämään vaihtoon asti. Uinti tuli hyvän tuntuisesti ja sain odotetusti pahimpaan kilpakumppaniin Darby Thomakseen eroa 1min 30sek. Pyörän alussa saimme Artun kanssa hyvin vedot pyörimään ja uskoin että ero tulee riittämään toiseen vaihtoon asti mutta toisin kävi. Takaa tullut isoryhmä ajoi meidät kiinni toisen kierroksen lopussa ja kisa oli uusi. Täytyi luoda uusi taktiikka viimeiselle kierrokselle, joka oli hyvin yksinkertainen Darbya ei saa päästää silmistä missään vaiheessa. Ryhmämme tuli vaihtoon kasassa ja mitallit ratkottiin juoksemalla, mikä on normaalia lyhyemmillä matkoilla. Juoksun alun tiukoissa ylä- ja alamäissä Darby sai noin 20sek eron, jonka turvin saavutti ensimmäisen SM-kultamitallinsa - Onnittelut!!
Toinen sija on pienoinen pettymys, mutta suuremman huolenaiheen aiheuttaa pyörän ja juoksun tukkoisuus. Vaikka pyörässä itse ajossa tunne on hyvä mutta vauhtia ei vain tunnu olevan riittävästi. Muutamia ajatuksia olemme valmentajan kanssa miettineet ja korjaukset tehty.

Hirveästi ei tässä vaiheessa kautta pysty tekemään ihmeitä kunnon suhteen, kun kilpailuja on joka viikko. Harjoittelu on lähinnä palauttelua ja herkkyyden ylläpitoa. Torstaina matkusta Hollantiin, jossa kisataan lauantaina perusmatkan etu-cupia. Matkaan lähden luottavaisin mielin, koska sunnuntain kisa on analysoitu ja treenit tuntui hyviltä tänään uidessa sekä juostessa.
On myös varmistunut, että tulen kisaamaaan Joroisilla puolimatkan sm-mitalleista. Eli seuraavat puolitoista viikkoa ovat hyvin mielenkiintoiset, jäädään odottamaan kuinka äijän käy.

Panu