Tämän kauden pääkisat ovat nyt takanapäin, jotka olivat EM-kilpailut, Kuopion perusmatka ja viime lauantain Sotilaiden MM-kisat. Saldona oli edellä mainituista kilpailuista todella epätasainen tulossarja. Em-kisojen tulos oli näin jälkikäteen mietittynä kunnon mukainen, mutta siitä huolimatta kova pettymys. Kuopio täydellinen onnistuminen ja sotilaiden kisat epäonnistuivat sairastelun takia.
Mistä ailahtelevuus sitten johtuu. Ei varmasti ole yhtä selvää syytä, vaan tulokset ovat monen yksittäisen asian summa. Näihin pieniin yksittäisiin asioihin täytyy palata tarkemmin, kun kausi on ohi, jotta samoja virheitä ei toistettaisi enään uudestaan.
Kuopion kisan jälkeisestä montusta pääsin ylös viime viikon puolenvälin tietämillä. Fiilikset olivat mahtavat mutta takki oli hiukan tyhjä. Valmentajan kanssa sovittiin, että ei ruvetä väkisin vääntämään treeniä vaan annetaan ajan kulua. Odottelu kannatti ja sainkin tehtyä viime viikonloppuna hyvän valmistavan harjoituksen, joka nostatti odotukset taas korkealle sotilaiden kisoja ajatellen.
Maanantaina alkoi tuntumaan pieniä flunssan oireita hiukan pidemmän harjoituspäivän päätteeksi. Tiistai aamuna herätessä tiesin, että ihmeitä täytyy tapahtua, jotta flunssa ei vaikkutaisi kroppaan. Keskiviikkona matkustus helsinkiin, lepoa ja torstai aamusta lento Sveitsiin. Perille päästyä kevyt jalottelu, joka paljasti, että mies on aivan tukossa. Tuollaisessa tilanteessa positiivinen ajattelu on lähes mahdotonta mutta jotenkin sitä kaikesta huolimatta toivoo ihmettä.
Ihmettä ei tällä kertaa(kaan) tapahtunut vaan heti lähdön jälkeen tunsin, että mies on aivan hapoilla. Uinnissa jäin kärkeen 1min30sek ja kisa oli käsitelty osaltani, sekä sijoittuminen 20 joukkoon, joka oli tavoitteeni. Terveenä ollessani uinti vauhtini riittäisi kärkiryhmään. Pyörän alussa kasailin ajatuksia, jotka olivat todella synkät. Loppujen lopuksi muodostui ihan hyvä pyöräryhmä, jossa oli mukana myös kisan toinen suomalainen Artti Hirsi. Pyörä oli vähintäänkin yhtä nihkeää mitä uinti, näin ollen en hirveästi odottanut juoksulta. Yllätyin ja juoksu kulki mallikkaasti. Kellotin kympin ajaksi 34.20, joka oli ihmeen hyvä tilanteen huomioon ottean. Maalin sijalla 27.
Loppusijoitukseni hiukan yllätti positiivisesti. Tässä vaiheessa voisi jossitella ja miettiä, että mikä olisikaan ollut loppusijoitus, jos olisin päässyt ajamaan pääporukkaa. Mutta tätä enempää en asialla päätäni vaivaa.
Iso kiitos matkan järjestelyistä ja onnistumisesta Ahdille ja Ollille, koska nämä reissut eivät ole olleet koskaan itsestään selvyyksiä meille urheilijoille.
Vaikka tämän kauden pääkisat ovat nyt käyty niin nälkää ja motivaatiota löytyy yhä. Ranskan IM puolikkaalla tahdon paikata Joroisten epäonnistunutta tankkausta, joka pilasi kisani. Turkin etu-cupin kilpailussa on päästävä 20 paremmalle puolelle, jotta pistetilini karttuisi, joka helpottaisi ensi kauden kilpailuihin pääsyä.
Torstaina juoksen Raatin Stadionilla pm-kilpailuissa 5000m. Jossa lenkkari on varmasti syönnillään, koska laatikossa odottavat uudet Newtonit, joihin voit tarkemmin tutustua testijakson kautta osoitteessa
www.endurancesports.fi/
Panu
Mistä ailahtelevuus sitten johtuu. Ei varmasti ole yhtä selvää syytä, vaan tulokset ovat monen yksittäisen asian summa. Näihin pieniin yksittäisiin asioihin täytyy palata tarkemmin, kun kausi on ohi, jotta samoja virheitä ei toistettaisi enään uudestaan.
Kuopion kisan jälkeisestä montusta pääsin ylös viime viikon puolenvälin tietämillä. Fiilikset olivat mahtavat mutta takki oli hiukan tyhjä. Valmentajan kanssa sovittiin, että ei ruvetä väkisin vääntämään treeniä vaan annetaan ajan kulua. Odottelu kannatti ja sainkin tehtyä viime viikonloppuna hyvän valmistavan harjoituksen, joka nostatti odotukset taas korkealle sotilaiden kisoja ajatellen.
Maanantaina alkoi tuntumaan pieniä flunssan oireita hiukan pidemmän harjoituspäivän päätteeksi. Tiistai aamuna herätessä tiesin, että ihmeitä täytyy tapahtua, jotta flunssa ei vaikkutaisi kroppaan. Keskiviikkona matkustus helsinkiin, lepoa ja torstai aamusta lento Sveitsiin. Perille päästyä kevyt jalottelu, joka paljasti, että mies on aivan tukossa. Tuollaisessa tilanteessa positiivinen ajattelu on lähes mahdotonta mutta jotenkin sitä kaikesta huolimatta toivoo ihmettä.
Ihmettä ei tällä kertaa(kaan) tapahtunut vaan heti lähdön jälkeen tunsin, että mies on aivan hapoilla. Uinnissa jäin kärkeen 1min30sek ja kisa oli käsitelty osaltani, sekä sijoittuminen 20 joukkoon, joka oli tavoitteeni. Terveenä ollessani uinti vauhtini riittäisi kärkiryhmään. Pyörän alussa kasailin ajatuksia, jotka olivat todella synkät. Loppujen lopuksi muodostui ihan hyvä pyöräryhmä, jossa oli mukana myös kisan toinen suomalainen Artti Hirsi. Pyörä oli vähintäänkin yhtä nihkeää mitä uinti, näin ollen en hirveästi odottanut juoksulta. Yllätyin ja juoksu kulki mallikkaasti. Kellotin kympin ajaksi 34.20, joka oli ihmeen hyvä tilanteen huomioon ottean. Maalin sijalla 27.
Loppusijoitukseni hiukan yllätti positiivisesti. Tässä vaiheessa voisi jossitella ja miettiä, että mikä olisikaan ollut loppusijoitus, jos olisin päässyt ajamaan pääporukkaa. Mutta tätä enempää en asialla päätäni vaivaa.
Iso kiitos matkan järjestelyistä ja onnistumisesta Ahdille ja Ollille, koska nämä reissut eivät ole olleet koskaan itsestään selvyyksiä meille urheilijoille.
Vaikka tämän kauden pääkisat ovat nyt käyty niin nälkää ja motivaatiota löytyy yhä. Ranskan IM puolikkaalla tahdon paikata Joroisten epäonnistunutta tankkausta, joka pilasi kisani. Turkin etu-cupin kilpailussa on päästävä 20 paremmalle puolelle, jotta pistetilini karttuisi, joka helpottaisi ensi kauden kilpailuihin pääsyä.
Torstaina juoksen Raatin Stadionilla pm-kilpailuissa 5000m. Jossa lenkkari on varmasti syönnillään, koska laatikossa odottavat uudet Newtonit, joihin voit tarkemmin tutustua testijakson kautta osoitteessa
www.endurancesports.fi/
Panu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti